Suuri mörkö on lopultakin kukistettu. Osallistuimme tänään oman seuran järjestämään BH-kokeeseen ja läpäisimme sen. BH-kokeeseen osallistuminen on pyörinyt epämääräisenä tavoitteena mielessäni jo vuosia, mutta en ole uskaltanut kokeeseen mennä. Olen koittanut rakentaa Nemolle hyvää virettä, joka kantaisi läpi pitkän ja tylsän kokeen. Olen halunnut mennä kokeeseen vasta sitten, kun olen oikeasti melko varma, että tekeminen on edes kohtuullista.
Viime viikot treenattiin ahkerasti virettä, palkattiin ja iloittiin hienoista suorituksista. Itse kokeessa tämä treeni ei kyllä sitten ikävä kyllä juuri näkynyt.
Meille oli arvottu kisanumero 4 ja paikkamakuu ensin. Se yksi iso asia, jota kokeeseen olisi pitänyt saada treenattua enemmän: paikkamakuusta pitkään palkattomaan seuruuseen lähteminen. Paikkamakuuseen siirtyminenkään ei mennyt ihan oppikirjan mukaan. Ajattelin viedä Nemon rennosti, mutta veti jotkut ihme kiepit päälle ja siinä rytäkässä astuin vahingossa Nemon tassun päälle ja ulahti. Nilkutti pikkaisen makuuseen. Jo tässä ajattelin, että nyt menee loistavasti... Nemo pysyi kuitenkin maassa hienosti eikä tassu onneksi sen pahemmin vaivannut.
Siirtymässä suorituspaikalle koitin palkita ja hetsata virettä ylös. Kuitenkin heti hihnaseuruun alussa oli ihan zombivaihteella. Välillä teki tosi hienoa seuraamista ja sit taas yks kaks jätätti tai kontakti tippui. Plaah! Henkilöryhmässä haisteli henkilöä, mitä ei ole aiemmin tehnyt. Vapaana seuraaminen samaa koomavaihetta, jossa pari eloon heräämistä välissä.
Nemo otti selvästi pulttia mun jännityksestä (vaikka koitin miten olla jännittämättä). Toisaalta jännitys sitten taisi kasvaa entisestään, kun huomasin Nemon vireen laskevan. Jäävissä liikkeestä istuminen oli erinomainen, mutta liikkeestä seisomisessa jätätti paljon juuri ennen käskyä ja jouduin taistelemaan liikkeen alas. Luoksetulo yllättävän nopea, varmaan Nemon mielestä ainoa kiva juttu kokeessa. Sivulletuloa on treenattu joka aamu edestä suoraan sivulle - Nemo tuli vinoon eteen ja kiersi selän takaa sivulle.
Tälläinen suoritus olisi ollut ihan ok, jos Nemo olisi vaikka 2-vuotias ja treenaus vielä vaiheessa. Seuruuta ja virettä on kuitenkin hinkattu niin paljon, että nyt olen vähän tyytymätön tähän suoritukseen. Toisaalta enemmänkin olisi voinut treenata palkkaamattomuutta. Nemon mielentila on tosi tuttu tokokokeista, ja tähän koetunnetilaan pitää löytää lääke. Muuten toko- tai pk-kisaamisesta sen pidemmälle on ihan turha edes haaveilla.
Kaupunkiosuus oli enää pelkkä muodollisuus. Pieni lenkki Rengon kylmäasemalla ei kenenkään koiran läpipääsyä estänyt. Pääasia kuitenkin, että BH on nyt suoritettu eikä sitä tarvitse enää "mörköillä". Tämän kokeen perusteella olen taas viisaampi, ja tiedän mitä treenataan jatkossa. Ohjaaja aloittaa zen-mielenhallintatreenit ja koira vireenkestotreenit :).
