Monta viikkoa on vierähtänyt eikä olla saatu treenattua oikeastaan mitään. Syy tähän on se, että olemme saamassa perheenlisäystä ja kärsin voimakkaasta pahoinvoinnista. En ole päässyt Nemon kanssa kovin monena päivänä edes lenkkeilemään saati treenaamaan :(. Toivotaan, että pahoinvointi hellittäisi pian. Myös töihin paluu on verottanut vapaa-aikaa ja voimia.
Olemme treenailleet kerta viikkoon Annen ryhmässä sunnuntaisin. Treenit ovat menneet tosi vaihtelevasti. Välillä ihan hyvin, välillä aivan päin mäntyä. Vähän taas myös omasta voinnistani riippuen. Ongelmina ovat olleet vanhat tutut: treenimoodi, hallinta kehässä ja liikkeiden välit, perusasennot sekä kapuloiden pidot.
Yleisesti olen kiinnittänyt nyt erityistä huomiota Nemon vireeseen ja koitettu rakentaa tunnetilaa eri liikkeisiin jännitteen kautta. Olen koittanut olla treeneissä mustavalkoisempi ja rakentaa selviä rutiineja kehään menoon ja liikkeiden väliin. Näitä katsottiin paljon Valmennusryhmän treeneissä Riikan kanssa.
Viime sunnuntaina oli myös Maaritin koulutus. Sinne en osannut oikein valita mitään fiksua treenattavaa. Jotenkin oli sellainen fiilis, että en osaa ohjaajana yhtään mitään, koira ei osaa mitään eikä me mitään saada aikaankaan. Raskaana on vaarallista treenata, kun käy niin herkillä, että ottaa entistä enemmän kaikki kommentit itseensä.
Koulutus olikin sitten täysi fiasko. Ajelimme kotiin Espoosta paria tuntia ennen koulutusta. Nemo ei selvästikään ollut parhaimmillaan. Ajattelin ottaa ihan perusasioita, kuten sivulletuloa, kapulan palautusta ja ehkä pari kisamaisempaa. Treeni meni koiran kanssa vääntämiseen. Ekalla kiekalla käyteltiin hihnapakotteita ja haastettiin Nemoa sivulletuloihin ihan tosissaan. Maarit mm. pidätteli Nemoa hihnalla ja itse kutsuin sitä sivulle minkä ehdin. Saatiin Nemo tosisaan tekemään, mutta tämä ei ole se koulutustyyli, jolla haluan koiraani kouluttaa. Enkä usko sen pitkälle Nemon kanssa kantavankaan.
Toisella kiekalla (Nemo oli ilmeisesti vieläkin jotenkin paineistunut), Nemo lällätteli ja näytteli mulle suoraan sanottuna keskisormea. Hyppynoutoa ei ole vetänyt ikinä noin överiksi! Kapulan kanssa ei osata kiertää merkkiä, perusasentoihin voi koomailla vinoon niin monesti kuin huvittaa. Jälleen meni kaikki negatiivisen kautta, kun ei tehnyt mitään. Jälleen treeni, jota ei kannata Nemolla kovin montaa kertaa toistaa. Koulutuksen jälkeen oli sellainen fiilis, että joskohan lopetetaan koko tokon treenaaminen, kun ei tästä mitään tule!
Onneksi tänään saatiin tehtyä ihan supertreenit liikkuroituna. Ekalla kiekalla seuraaminen, kaukot ja ruutu. Seuruussa vähän väljyyttä käännöksissä ja peruutukset vähän vaikeita, muuten ok. Kaukossa ylös-taa ei toiminut. Muut meni hyvin eikä liikkunut. Kisaetäisyys, liikkuri ja kylttihäiriö kaikki samalla kertaa. Ihan hyvä. Ruutu oli tosi kiva, alkuun pitää saada parempi kontakti!
Tokalla kiekalla ohjattu ja tunnari. Ohjatussa seuruuseen lähtö voisi olla tsäpäkämpi, muuten oli vauhdikas nouto ja palautus. Kapulan palautusta pitää treenata. Tunnari oli hyvä, vaikkei olla tehty ehkä 7 viikkoon. Kisamatkalta ja hallissa liikkurihäiriön kanssa. Haisteli kapulat kolme neljä kertaa läpi ennen kuin nosti oman :). Tuontikin kohtuu nopea, mälläystä palautuksessa. Oi, tuli tarpeeseen nämä onnistumiset! Nemo oli niin mukana menossa ja teki töitä hyvällä vireellä. Nyt taas tsemppi päälle jo treeniputki auki :).
