Sadun tottiksessa paukutettiin menemään seuruuta ja noutoja. Nempan fiilis treenaamiseen on kyllä jo tosi hieno - vetää autosta kentälle. Nemolla oli eilisissä treeneissä kunnon porsastelupäivä, sillä varasteli lelua jo ihan kainalosta! Alkuun seuruupätkä 50 askelta ja täyskäännös (tässä tapauksessa Nemon palkkaus, kun varasti itse lelun), sitten vielä ne 30 askelta vauhdin vaihtoineen. Tehtiin myös täyskäännöstreeniä lelulla eli Nemo kiepauttaa itsensä ympäri. Tässä Nemppa napsi jo sormetkin suuhun ja veri lensi. Porsas! Tällaista draivia olen sille seuraamiseen hakenut eli nyt ei auta valittaa, jos välillä sormiin sattuu :).
Toisella kiekalla aloitus jatkoheitolla, siitä seuruuseen ja henkilöryhmään. Hyvä kontakti seuruussa, henkilöryhmää piti vähän mulkoilla. Muuten hienoa kiemurtelua. Sen jälkeen hyppynouto n. 60 senttisellä esteellä. Ekan heiton kiersi takaisin, sitten tosi hyvä edestakainen nouto. Tämän jälkeen vielä A:ta ja hieno nouto 650g kapulalla.
Ilta vierähtikin sitten mukavasti Nemon tukkaa auki repiessä. Aamulla raahasin koiran ja häkin Tervakosken pallokentälle alle kilometrin päähän etuovelta. Bortsuja oli ilmoitettu 26, mutta mun silmään koiria pyöri kehässä vähemmän.
Avoimissa uroksia oli viisi. Muuten meni hienosti, mutta juoksutuksissa taas pari pyrähdystä. Nemo sai EH:n ja seuraavanlaisen arvostelun:
"Good size. Good proportion. Too fat. Very good coat. Head has good propotion. Nice face. Well set neck. Good topline. Good front. In movement narrow behind, movements are not good, too fat. Movement dont´t settle down." Tuomarina Gabor Hargitai Unkarista.
Arvio on yhdistelmä parista viime näyttelyarvostelusta: huono takaliike ja liian lihava. No, näyttelyt ovat onneksi tuomarilaji eikä tuomarin kanssa tarvitse olla samaa mieltä. Oli kuitenkin ihan kiva käydä näyttelyssä taas pitkästä aikaa. Ei kyllä tullut hirveää himoa mennä kohta taas uudestaan, ehkä vuoden päästä sitten taas.
lauantai 30. elokuuta 2014
maanantai 25. elokuuta 2014
Ikuiset bh-kurssilaiset
Kolmas kerta bh-kurssilla toden sanoo. Nyt sinne mennään, nimittäin BH-kokeeseen. Koekin on jo varattu lokakuulle eli nyt vaan treenataan ahkerasti. Tällaiselle superjännittäjälle koe on siinä mielessä armollinen, että järjestetään kerhon kentällä ja tuomari on kuulemma lepsu. Kaupunkiosuus Rengon keskustassa eli Middle of nowhere.
Tiistaina startattiin kurssi seuruutreeneillä ja paikkamakuilla. Tänään jatkettiin jäävillä, seuruulla ja henkilöryhmällä. Treeneissä koitan pitää yllä hyvää virettä, siispä palkkaus lelulla ja seuruissa lelu kainalossa.
Paikkamakuu 6,5 minuuttia oli hyvä. Jäävät ok, luoksetuloon lisää vauhtia. Kokeiltiin saalispalkkaa eli koira hihnassa apparilla ja ohjaaja kiertää puolikaarta lelu maata viistäen. Käsky maahan ja siitä palkkaus leluun. Toimi hyvin. Muutenkin Nemppa oli intona leikkiin. Treeneissä hankalin osuus on lelun irrottaminen ja treenien jatkaminen :).
Toisella kiekalla täyskäännöstä ja henkilöryhmää. Täyskäännnös niin, että Nemo kiepauttaa itsensä ympäri. Tämä laitetaan treenaukseen. Sivu-sanan ja vartaloavut häivytetään ja tilalle pelkkä "ssss" merkkinä käännöksestä.
Henkilöryhmä ok, pari kontaktinmenetystä, muuten meni hyvin.
Tiistaina startattiin kurssi seuruutreeneillä ja paikkamakuilla. Tänään jatkettiin jäävillä, seuruulla ja henkilöryhmällä. Treeneissä koitan pitää yllä hyvää virettä, siispä palkkaus lelulla ja seuruissa lelu kainalossa.
Paikkamakuu 6,5 minuuttia oli hyvä. Jäävät ok, luoksetuloon lisää vauhtia. Kokeiltiin saalispalkkaa eli koira hihnassa apparilla ja ohjaaja kiertää puolikaarta lelu maata viistäen. Käsky maahan ja siitä palkkaus leluun. Toimi hyvin. Muutenkin Nemppa oli intona leikkiin. Treeneissä hankalin osuus on lelun irrottaminen ja treenien jatkaminen :).
Toisella kiekalla täyskäännöstä ja henkilöryhmää. Täyskäännnös niin, että Nemo kiepauttaa itsensä ympäri. Tämä laitetaan treenaukseen. Sivu-sanan ja vartaloavut häivytetään ja tilalle pelkkä "ssss" merkkinä käännöksestä.
Henkilöryhmä ok, pari kontaktinmenetystä, muuten meni hyvin.
tiistai 19. elokuuta 2014
Korrien koulutus vol. 3
Monnissa Paukunharjun majalla treffattiin lauantaina laaja kirjo Maccabee-kasvatteja ja heidän omistajiaan. Ellan järkkäämä Korrien koulutus oli kiva monin tavoin: pääsi näkemään tuttujen ja uusien koirien treenejä sekä sai paljon uusia hyviä vinkkejä treenaamiseen.
Ennen koulutusta koitin miettiä valmiiksi, mihin juttuihin tarvittaisiin apuja. Tilanne oli siinä mielessä ongelmallinen, että viime koulutuksen jälkeen (syksy 2013) ei olla paljon ehditty treenaamaan voi-juttuja, eikä siis edistyttykään kovin kummoisesti.
Päätin ottaa samoja vanhoja ongelmaliikkeitä: seuraamista, luoksetuloa, tunnaria, metallinoutoa sekä ruutua. Näistä etenkin seuraamiseen toivoin jonkinlaisia "virkistysjuttuja" eli miten seuruuseen saisi parempaa kontaktia vaihtelevammilla treeneillä.
Ryhmä jaettiin puoliksi ja ohjaajat vaihtoivat kouluttajaa puolivälin jälkeen. Me aloitettiin Pekan opissa.
Nemolle tein ensin jatkoheiton, josta ideana oli lähteä seuraamaan. Eka heitto meni ihan pieleen, kun kentälle porhalsi koira toiselta puolelta. Toisella heitolla parempi suoritus. Palkkasana kuitenkin vähän myöhemmin, kun kapula jo suussa. Seurautin ilman hihnaa ja korjaussanana "äp". Pekan mukaan Nemo vastaa "äp"-sanaan hyvin. Seuraamista pitäisi tehdä enemmän ilman hihnaa, jotta saisin paremman henkisen otteen koiraan. Varsinkin vapaana seuruussa olen tosi epävarma ja hermoilen, koska Nemo jätättää niin helposti, mistä alan himmaamaan ja vetämään koiraa mukana.
Tehtiin seuraamiseen häiriötreenejä. Pekka tuli rapsuttelemaan Nemoa ja kehuin, kun piti kontaktin. Sitten härnättiin omalla lelulla. Viimeisessä vaiheessa seurautin Nemoa häiriölelun ohi. Vaikeita häiriöitä, mutta Nemo tsemppasi hyvin. Pekka kehotti käyttämään lelupalkkaa näissäkin (yleensä nakki), koska se on mitä Nemo odottaa. Häiriötreenejä pitää tehdä enemmän!
Sitten tehtiin luoksetuloa kierron kanssa. Seurautus taaksepäin, täyskäännös, liikkeestä maahanmeno, ohjaaja menee tuolin yms. eteen, kutsu ja kun koira tulee lähetetäänkin kiertämään palkaksi. Menolla ongelmana on nopeus ja vire luoksetulossa, joten kiertoa pitää treenata paljon ennen kuin palkkautuu siitä. Suora lelun näyttö toiminut nyt paremmin.
Riitan puolella aloitettiin tunnarilla. Tässä ollut pari kk taukoa, ja tein liikkeen edellisenä päivänä viimeksi. Saatiin joka kerralla oikein hyvä haistelu ja oman tuonti. Aloitettiin oman piilotuksella, viimeisessa kapulat parissa rivissä päällekkäin. Hyvin meni. Nyt enemmän kisamaisempia treenejä.
Kaukkareissa katsottiin ylös-taa - vaihtoa. Tässä etenkin takajalkojen liikkumista. Riitan mielestä pieni liike on enemmän painonsiirtoa ja ihan ok. Uutena aletaan treenata luopumista. Nemo jätetään seisomaan, nami naaman eteen ja kun antaa olla (ei koita tulla eteenpäin), palkkasana ja nami suuhun. Namia viedään pikku hiljaa lähemmäs kuonoa. Ideana, että tällä Nemo ei ole tulossa eteenpäin vaikka nami olisikin mulla. Tällä saataisiin etäisyyttä. Kaukoihin voisi käyttää myös takapalkkaa ja namikuppeja molemmilla sivuilla.
Metallinoudossa tein jatkoheiton malliksi, miten noutaa. Nemo meni kapulalle hyvin, mutta kantoi sen hitaasti takaisin. Ei tykkää metallista suussa. Tähän saatiin vinkiksi noutoleikki. Leikitään lelulla, metallikapula lentää, otetaan lelu ja huomio kapulaan, kun nostaa kunnolla palkkaus heti leluun. Tätä voisi ensin tehdä puukapulalla, sitten metskulla jossa vähän teippiä ja myöhemmin puhtaalla metallilla. Metalliin myös vauhtinoudot ja kiertoleikit hyviä.
Tiinalta sain vielä vinkin opettaa kapulan kanto reunasta, jolloin olisi tukevammin suussa. Jos ottaa keskeltä kehutaan vaimeammin, jos ottaa seunasta megapalkkaus.
Ruutuun mennessä Nemo alkoi olla jo kuumuuden vuoksi aika väsynyt. Juoksi ruutuun aika veltosti ja vinoon. Ruutu oli tyhjä, ja jostain syystä haki paikan vasemmasta reunasta. Lähempää saatiin ihan hyvä paikanhakuja. Tarjosi itse sitten ilman käskyäkin ruutuun menoa. Tähän vinkiksi lisää tyhjään ruutuun menoja läheltä eli harjoitellaan oikean paikan hakua.
Muita koulutuspoimintoja:
- Ketjuttaminen kisamaisessa treenissä: tehdään tylsästä/vaikeasta liikkeestä kiva palkkaamalla siitä muutaman liikkeen jälkeen esim. seuraaminen, luoksetulot, nouto ja ruutu / kaukot -> vikasta megapalkka. Koira oppii odottamaan palkkaa liikkeestä.
- Koiralle kuuntelutreenejä esim. heitetään noutokapula ja lähetetään ruutuun, merkiltä lähettäminen toiselle merkille ennen ruutua.
- Liikkeestä pysäytykset kierrolla. Kierron jälkeen pysäytys, minkä jälkeen lähetetään kiertämään toista kautta uudestaa.
- Pk: henkilöryhmä loppuhuipennus, koira odottaa palkkaa ryhmästä.
Koulutuksen jälkeen vielä vähän kahviteltiin ja Nemo pääsi moikkaamaan Siiri-siskoaan. Kiva oli nähdä koiruuksia ja turista omistajien kanssa! Nyt pitäisi vaan muistaa treenata näitä uusia juttuja!
Ennen koulutusta koitin miettiä valmiiksi, mihin juttuihin tarvittaisiin apuja. Tilanne oli siinä mielessä ongelmallinen, että viime koulutuksen jälkeen (syksy 2013) ei olla paljon ehditty treenaamaan voi-juttuja, eikä siis edistyttykään kovin kummoisesti.
Päätin ottaa samoja vanhoja ongelmaliikkeitä: seuraamista, luoksetuloa, tunnaria, metallinoutoa sekä ruutua. Näistä etenkin seuraamiseen toivoin jonkinlaisia "virkistysjuttuja" eli miten seuruuseen saisi parempaa kontaktia vaihtelevammilla treeneillä.
Ryhmä jaettiin puoliksi ja ohjaajat vaihtoivat kouluttajaa puolivälin jälkeen. Me aloitettiin Pekan opissa.
Nemolle tein ensin jatkoheiton, josta ideana oli lähteä seuraamaan. Eka heitto meni ihan pieleen, kun kentälle porhalsi koira toiselta puolelta. Toisella heitolla parempi suoritus. Palkkasana kuitenkin vähän myöhemmin, kun kapula jo suussa. Seurautin ilman hihnaa ja korjaussanana "äp". Pekan mukaan Nemo vastaa "äp"-sanaan hyvin. Seuraamista pitäisi tehdä enemmän ilman hihnaa, jotta saisin paremman henkisen otteen koiraan. Varsinkin vapaana seuruussa olen tosi epävarma ja hermoilen, koska Nemo jätättää niin helposti, mistä alan himmaamaan ja vetämään koiraa mukana.
Tehtiin seuraamiseen häiriötreenejä. Pekka tuli rapsuttelemaan Nemoa ja kehuin, kun piti kontaktin. Sitten härnättiin omalla lelulla. Viimeisessä vaiheessa seurautin Nemoa häiriölelun ohi. Vaikeita häiriöitä, mutta Nemo tsemppasi hyvin. Pekka kehotti käyttämään lelupalkkaa näissäkin (yleensä nakki), koska se on mitä Nemo odottaa. Häiriötreenejä pitää tehdä enemmän!
Sitten tehtiin luoksetuloa kierron kanssa. Seurautus taaksepäin, täyskäännös, liikkeestä maahanmeno, ohjaaja menee tuolin yms. eteen, kutsu ja kun koira tulee lähetetäänkin kiertämään palkaksi. Menolla ongelmana on nopeus ja vire luoksetulossa, joten kiertoa pitää treenata paljon ennen kuin palkkautuu siitä. Suora lelun näyttö toiminut nyt paremmin.
Riitan puolella aloitettiin tunnarilla. Tässä ollut pari kk taukoa, ja tein liikkeen edellisenä päivänä viimeksi. Saatiin joka kerralla oikein hyvä haistelu ja oman tuonti. Aloitettiin oman piilotuksella, viimeisessa kapulat parissa rivissä päällekkäin. Hyvin meni. Nyt enemmän kisamaisempia treenejä.
Kaukkareissa katsottiin ylös-taa - vaihtoa. Tässä etenkin takajalkojen liikkumista. Riitan mielestä pieni liike on enemmän painonsiirtoa ja ihan ok. Uutena aletaan treenata luopumista. Nemo jätetään seisomaan, nami naaman eteen ja kun antaa olla (ei koita tulla eteenpäin), palkkasana ja nami suuhun. Namia viedään pikku hiljaa lähemmäs kuonoa. Ideana, että tällä Nemo ei ole tulossa eteenpäin vaikka nami olisikin mulla. Tällä saataisiin etäisyyttä. Kaukoihin voisi käyttää myös takapalkkaa ja namikuppeja molemmilla sivuilla.
Metallinoudossa tein jatkoheiton malliksi, miten noutaa. Nemo meni kapulalle hyvin, mutta kantoi sen hitaasti takaisin. Ei tykkää metallista suussa. Tähän saatiin vinkiksi noutoleikki. Leikitään lelulla, metallikapula lentää, otetaan lelu ja huomio kapulaan, kun nostaa kunnolla palkkaus heti leluun. Tätä voisi ensin tehdä puukapulalla, sitten metskulla jossa vähän teippiä ja myöhemmin puhtaalla metallilla. Metalliin myös vauhtinoudot ja kiertoleikit hyviä.
Tiinalta sain vielä vinkin opettaa kapulan kanto reunasta, jolloin olisi tukevammin suussa. Jos ottaa keskeltä kehutaan vaimeammin, jos ottaa seunasta megapalkkaus.
Ruutuun mennessä Nemo alkoi olla jo kuumuuden vuoksi aika väsynyt. Juoksi ruutuun aika veltosti ja vinoon. Ruutu oli tyhjä, ja jostain syystä haki paikan vasemmasta reunasta. Lähempää saatiin ihan hyvä paikanhakuja. Tarjosi itse sitten ilman käskyäkin ruutuun menoa. Tähän vinkiksi lisää tyhjään ruutuun menoja läheltä eli harjoitellaan oikean paikan hakua.
Muita koulutuspoimintoja:
- Ketjuttaminen kisamaisessa treenissä: tehdään tylsästä/vaikeasta liikkeestä kiva palkkaamalla siitä muutaman liikkeen jälkeen esim. seuraaminen, luoksetulot, nouto ja ruutu / kaukot -> vikasta megapalkka. Koira oppii odottamaan palkkaa liikkeestä.
- Koiralle kuuntelutreenejä esim. heitetään noutokapula ja lähetetään ruutuun, merkiltä lähettäminen toiselle merkille ennen ruutua.
- Liikkeestä pysäytykset kierrolla. Kierron jälkeen pysäytys, minkä jälkeen lähetetään kiertämään toista kautta uudestaa.
- Pk: henkilöryhmä loppuhuipennus, koira odottaa palkkaa ryhmästä.
Koulutuksen jälkeen vielä vähän kahviteltiin ja Nemo pääsi moikkaamaan Siiri-siskoaan. Kiva oli nähdä koiruuksia ja turista omistajien kanssa! Nyt pitäisi vaan muistaa treenata näitä uusia juttuja!
perjantai 8. elokuuta 2014
Aplodien arvoista
Helteinen heinäkuu on varmistanut, ettei ainakaan olla hirveästi päästy treenaamaan. Nemon elämä on ollut viime viikoila äärimmäisen tylsää. Vain pikkulenkit aamulla ja päivällä, illalla auringon jo laskettua sitten vähän pidempi lenkki. Järjettömän kuumia päiviä on piisannut eikä tuolla Nemon turkilla (kuten ei oikein millään turkilla) kannata lähteä auringon porotukseen. Sisällä makoilee milloin missäkin. Välillä tulee tarkistamaan lauman jäsenten määrän. Nemo on jo todennut, ettei olohuoneeseen kannata jäädä tai muuten on pian pikku käsi nykimässä perskarvoja. Oulan ja Nemon suhde on oikein sopuisa, Nemo välttelee Oulaa ja kunnioittaa vauvan leikkialuetta.
Jälkitreenit ovat olleet täysin tauolla koko heinäkuun ajan. Muutamat pallokenttätokot on käyty vetämässä 22-23 aikaan. Näissä olen rohkeammin lähtenyt yhdistämään voittajan liikkeitä. Samalla sabluunalla ollaan maalailtu eli jatkoheiton perään suoraan seuruuta, siitä ruutuun ja luoksetulo. Pääosin ollaan saatu erittäin hyvällä vireellä treenejä. Viimeisimmässä treenissä luoksetulo tökki, mutta saatiin sekin lopulta onnistumaan vain yhdellä pysäytyksellä.
Tänään käytiin pitkästä aikaa Sadun tottiksessa. Sadun kanssa pähkäiltiin vähän Nemon tämän hetkistä tilannetta sekä kotona että kentällä. Se ettei huomiota liikene enää kotona on vaikuttanut treeneihin erittäin myönteisesti. Nemo on edistynyt hurjasti ja tehnyt kentillä ennennäkemättömiä suorituksia.
Sen sijaan eräs ongelma on säilynyt: ohjaajan suhtautuminen koiraan. Olen liimannut päähäni tietynlaisia mielikuvia Nemosta, jotka hallitsevat suhtautumistani koiraan ja sen treenaamiseen. Olen iskostanut päähäni noin neljän vuoden ajan, että Nemon kanssa on mahdoton saada pitkää ja hyvää suoritusta esim. seuraamisessa, kun sen motivaatio ei kestä. Pidän Nemoa herkkänä koirana, joka lopettaa tekemisen, jos sille sanoo kovemmin virheestä.
No, juuri tämänlaista tekemistä Nemo onkin pääosin elinvuosiensa aikana mulle esittänyt, mutta nyt kaikki päähän liimautuneet negatiiviset ajatukset revittiin irti. Nemo osaa, tekee ja pystyy, kun siltä VAATII. Olen ollut Nemon kanssa vähän liian löysä, antanut sen itse päättää mitä tehdään ja miten. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa tuntuu kuin joutuisin suorastaan ostamaan Nemolta palveluja.
Tämään mulla oli kuitenkin treenikiekoilla vieressä ihan toisenlainen koira. Tehtiin nimittäin Nemon pisimmät seuruukuviot perättäisillä kiekoilla, ja kumpikin näistä meni oikein hyvin. Lähtökohtana treeniin se, ettei Nemolle anneta liinaa ja löysää, jos kontakti tippuu, pikku nipsaus kaulapantaan ja kehu. Tätähän on haettu ja ties miten pitkään, mutta mä olen ihminen joka uskoo vasta kun itse näkee.
Ensimmäisellä kiekalla pitkä pätkä seuruuta käännöksillä, täyskäännöksillä, vauhdinvaihteluilla ja edellämainitut vielä juoksussa ja hitaassa käynnissä sekä stopeilla. "Pakotteita" eli kevyitä nippaisuja liinasta joutui käyttämään jonkin verran, mutta hienosti teki loppuun asti. Toisella kiekalla samanmoinen massiivinen seuruu, siitä suoraan A-esteen ylitykseen, lelun luovutuksesta suoraan seuraamiseen, josta jäävät (istumaan ja maahan) ja siitä luoksetulo. Palkka siis vasta luoksetulossa äärimmäisen monen mutkan takana. Tämäkin onnistui! Sadun mukaan oli niin mainio suoritus, että pyysi muilta treenaajilta meille aplodit! Hyvä Nemo! :)
Nyt pitää alkaa ajatella treenausta ihan eri tavalla. Treeneissä vaaditaan ja palkataan etenkin seuruussa, edelleen luodaan hyvää treenivirettä ja mielentilaa. Mun itse pitää luopua turhasta paapomisesta ja panikoimisesta Nemon kanssa. Olen ollut vähän epävarma, mihin Nemo oikeasti pystyy etenkin seuruussa, joten siksi olen ollut myös kentällä treenatessa jonkin verran epävarma. Tämähän ei voi olla heijastumatta koiraan.
Nemo on myös tosi herkkä mun mielentiloille. Viime aikoina olen ollut ehkä turhan kärttyinen usein Nemppaa kohtaan etenkin ryhmälenkeillä, kun meinaa vetää. Nemo ottaa kaiken negatiivisen itseensä, olipa se sitten kohdistettu häneen tai ei. Sadun mielestä meidän suhteessa on tällä hetkellä vähän kitkaa, ja tähän pitää panostaa. Lisää siis laatuaikaa vain Nemon kanssa!
Jännää, kun asioiden tajuaminen itse on niin vaikeaa. Mutta nyt on olo, että taas ollaan päästy iso askel eteenpäin ja lähemmäs sitä tavoitetta ehjän pk-kaavion suorittamisesta. Tänään sain hyvää osviittaa, että tämäkään "mörkö" ei ole mahdoton, joten lisää treeniä vaan ja kohti BH-koetta! :)
Jälkitreenit ovat olleet täysin tauolla koko heinäkuun ajan. Muutamat pallokenttätokot on käyty vetämässä 22-23 aikaan. Näissä olen rohkeammin lähtenyt yhdistämään voittajan liikkeitä. Samalla sabluunalla ollaan maalailtu eli jatkoheiton perään suoraan seuruuta, siitä ruutuun ja luoksetulo. Pääosin ollaan saatu erittäin hyvällä vireellä treenejä. Viimeisimmässä treenissä luoksetulo tökki, mutta saatiin sekin lopulta onnistumaan vain yhdellä pysäytyksellä.
Tänään käytiin pitkästä aikaa Sadun tottiksessa. Sadun kanssa pähkäiltiin vähän Nemon tämän hetkistä tilannetta sekä kotona että kentällä. Se ettei huomiota liikene enää kotona on vaikuttanut treeneihin erittäin myönteisesti. Nemo on edistynyt hurjasti ja tehnyt kentillä ennennäkemättömiä suorituksia.
Sen sijaan eräs ongelma on säilynyt: ohjaajan suhtautuminen koiraan. Olen liimannut päähäni tietynlaisia mielikuvia Nemosta, jotka hallitsevat suhtautumistani koiraan ja sen treenaamiseen. Olen iskostanut päähäni noin neljän vuoden ajan, että Nemon kanssa on mahdoton saada pitkää ja hyvää suoritusta esim. seuraamisessa, kun sen motivaatio ei kestä. Pidän Nemoa herkkänä koirana, joka lopettaa tekemisen, jos sille sanoo kovemmin virheestä.
No, juuri tämänlaista tekemistä Nemo onkin pääosin elinvuosiensa aikana mulle esittänyt, mutta nyt kaikki päähän liimautuneet negatiiviset ajatukset revittiin irti. Nemo osaa, tekee ja pystyy, kun siltä VAATII. Olen ollut Nemon kanssa vähän liian löysä, antanut sen itse päättää mitä tehdään ja miten. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa tuntuu kuin joutuisin suorastaan ostamaan Nemolta palveluja.
Tämään mulla oli kuitenkin treenikiekoilla vieressä ihan toisenlainen koira. Tehtiin nimittäin Nemon pisimmät seuruukuviot perättäisillä kiekoilla, ja kumpikin näistä meni oikein hyvin. Lähtökohtana treeniin se, ettei Nemolle anneta liinaa ja löysää, jos kontakti tippuu, pikku nipsaus kaulapantaan ja kehu. Tätähän on haettu ja ties miten pitkään, mutta mä olen ihminen joka uskoo vasta kun itse näkee.
Ensimmäisellä kiekalla pitkä pätkä seuruuta käännöksillä, täyskäännöksillä, vauhdinvaihteluilla ja edellämainitut vielä juoksussa ja hitaassa käynnissä sekä stopeilla. "Pakotteita" eli kevyitä nippaisuja liinasta joutui käyttämään jonkin verran, mutta hienosti teki loppuun asti. Toisella kiekalla samanmoinen massiivinen seuruu, siitä suoraan A-esteen ylitykseen, lelun luovutuksesta suoraan seuraamiseen, josta jäävät (istumaan ja maahan) ja siitä luoksetulo. Palkka siis vasta luoksetulossa äärimmäisen monen mutkan takana. Tämäkin onnistui! Sadun mukaan oli niin mainio suoritus, että pyysi muilta treenaajilta meille aplodit! Hyvä Nemo! :)
Nyt pitää alkaa ajatella treenausta ihan eri tavalla. Treeneissä vaaditaan ja palkataan etenkin seuruussa, edelleen luodaan hyvää treenivirettä ja mielentilaa. Mun itse pitää luopua turhasta paapomisesta ja panikoimisesta Nemon kanssa. Olen ollut vähän epävarma, mihin Nemo oikeasti pystyy etenkin seuruussa, joten siksi olen ollut myös kentällä treenatessa jonkin verran epävarma. Tämähän ei voi olla heijastumatta koiraan.
Nemo on myös tosi herkkä mun mielentiloille. Viime aikoina olen ollut ehkä turhan kärttyinen usein Nemppaa kohtaan etenkin ryhmälenkeillä, kun meinaa vetää. Nemo ottaa kaiken negatiivisen itseensä, olipa se sitten kohdistettu häneen tai ei. Sadun mielestä meidän suhteessa on tällä hetkellä vähän kitkaa, ja tähän pitää panostaa. Lisää siis laatuaikaa vain Nemon kanssa!
Jännää, kun asioiden tajuaminen itse on niin vaikeaa. Mutta nyt on olo, että taas ollaan päästy iso askel eteenpäin ja lähemmäs sitä tavoitetta ehjän pk-kaavion suorittamisesta. Tänään sain hyvää osviittaa, että tämäkään "mörkö" ei ole mahdoton, joten lisää treeniä vaan ja kohti BH-koetta! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)