Christan koulutus

Niin se aika hurahtaa ja Nemo täytti keskiviikkona 5 vuotta. Mitään ihmeellistä ei puuhailtu. Nemo sai uuden narupallolelun, Dentastixin ja vähän frisbeeleikkiä. Koitin huomioida Nemoa normipäivää enemmän.

Tänään käytiin Christa Enqvist-Pukkilan koulutuksessa. Alunperin mun ei pitänyt koulutukseen mennä korkeahkon hinnan takia, mutta kun vapaata treenipaikkaa tarjottiin, päätin mennä.

Otin tavoitteeksi selventää vähän päätäni muutamasta asiasta, joiden kanssa olen soutanut ja huovannut lähiaikoina. Alkuun juteltiin treenien alkurutiineista. Näissä halusin selvyyttä, miten vire kannattaisi nostaa ennen treenejä. Nemon vire nousee lelulla parhaiten ja olen koittanut aloittaa treenit nyt ilman lelua leikkimällä. Tällöin vire nousee vaihtelevasti, ei niin hyvin kuin lelulla.

Mietin myös, pitäiskö ottaa joku virittelysana, jolla treeni aloitetaan. Christa neuvoi aloittamaan treenin lelupalkkauksella jostain pikkujutusta, siitä sosiaalinen leikki ja taas lelu. Pitää muistaa muutenkin, ettei palkkana olisi aina pelkkä lelu vaan välillä esim. kehut.

Yleisesti Christa muistutti, että virettä kannattaa ylläpitää tiheällä palkkauksella, onnistumisilla ja palkatonta treeniä tehdä pikku paloina hitaasti edeten - etenkin, jos koiralla on vireongelmia.

Aloitettiin treeni katsomalla leikkihetken jälkeen perusasentoa. Päätin aiemmin muuttaa sivulletulon tokoon niin, että tulee suoraan sivulle ilman eteentuloa. Tämä aiheutti päänvaivaa muutamissa liikkeissä, kuten noudoissa, ongelmia pk:n kanssa. Pitääkö opettaa eri tavalla tokoon ja tottikseen?

Christan mukaan tokossa voi olla kahdenlainen sivulletulo eli noudoissa eteen ja muissa suoraan sivulle. Tämä tieto helpotti mun pähkäilyjä taas kummasti.

Nemon peruasennot eivät ole ihan kunnossa "viereen"-käskyllä. Asento on turhan edessä aika usein vähän vino. Perusasentoa treenaitiin heittämällä ensin nakki eteen ja siitä "viereen". Sitten tehtiin kierrolla ja nakilla, lopuksi kierrolla ja lelulla. Viimeisellä eniten virettä, tarjosi stoppeja hanakasti ja välissä unohti, mitä oli tekemässä ja haahuili jossain ihan muualla.

Pitää tehdä kiertoa nyt ihan vain suorana, jotta saadaan vauhtia ja stopit unohtuu. Lelu esille, kun on kierron jälkeen tullut vähän matkaa kovaa ja palkka vain suoraan hyvistä toistoista. Jos tulee virhe, korjataan samantien uudella käskyllä eikä palkata. Kierto-viereen -treeni auttaa samalla myös luoksetuloon.

Nemo kiersi sivulle paremmin kauempaa. Edestä sivulle siirtyminen oli hankalampaa, kun Nemolla on vähän jäykkä ja pitkä kroppa. Edestä tullessa jääkin eniten vinoon.

Koulutus oli meille ihan hyödyllinen ja ehkä nyt saan taas ajatukset järjestykseen. Nemon kanssa pitäisi muistaa vaan leikkiä kahdestaan enemmän, jotta saadaan meidän suhdetta vahvistettua ja jaksaa tehdä paljon toistoja ja perustreeniä. 

Christa mainitsi, että mulla on uros, jolle asioista pitää huomauttaa. Christa sanoi, että Nemo on lelun kanssa ihan eri koira kuin ilman lelua. Nemo ikävä kyllä haluaa päättää itse, miten hän tekee (malliesimerkki luoksetulon vauhti). Tähän mun on ollut jotenkin vaikea puuttua. Kun kiellän tai korjaan, tulee ensi kerralla vielä hitaammin (paitsi jos läväytän lelun esiin alkumatkasta).

Mulla on vähän samaa ongelmaa kuin toisellakin koulutuksessa olleella bortsun omistajalla. En uskalla paljon kovistella, kun pelkään, että Nemo menee rikki, lannistuu ja lopettaa tekemisen kokonaan. Tämä onkin sitten antanut Nemolle sen väylän, jota se häpeilemättä hyödyntää - teen miten itse huvittaa.

Mutta eipä se auta kuin treenata ja koittaa nyt puuttua jotenkin Nemon sluibailuun. Seuraavaksi koostankin jokaisen treeniliikkeen palasiksi, joita ruvetaan nyt järjestelmällisesti tekemään silmällä pitäen virettä ja perusasentoja.

Hyp hyp

Eilisistä valmennusryhmän treeneistä ei jäänyt paljon jälkipolville kerrottavaa. Aloitin taas temppuradalla, samalla kuin viimeksi. Tällä kertaa ei mennyt ihan niin hyvin, mutta innolla Nemppa teki! Pientä kuulovaikeutta mm. ruudun takaisintulossa, jossa hyppy oli tosi vaikea. Tein myös kaukoja, tunnarin ja sivuaskelia seuruussa.

Vire oli taas jossain muualla. Suoraan sanottuna en jaksanut jauhaa, joten tyydyin tähän. Alkoi itseä ketuttaa, kun tunnarissa helppokaan ei onnistu (yksi oikea, ja väärä merkkien joukossa, vaihtoi joka kerta ennen oman tuontia kerran). Vire alkoi varmaan laskea kaukoissa, joissa yhteen vaihtoon sanoin varmaan turhan painokkaasti "hups" eikä tullut palkkaa. Pielehköön menneen tunnarin jälkeen askelsiirtymät ei varmaan olis ollut se paras liike, kun vire ei noussut edes lelulla.

Tänään sitten täydellinen nollaustreeni ja jotain ihan muuta: hyppytekniikkaa! Nempan paino on saatu nyt 21 kiloon ja mun mielestä tuntuu hyvin kylkiluut. Kiitän suuresti Maria, joka tämän idean laittoi vireille ja toivottavasti vielä jatkossakin meidän kanssa käy hyppimässä.

Lisäjännitystä tähän treeniin toi se, että jouduin ottamaan Oulan (melkein 1v. supermöyryäjän) mukaan katsojaksi. Hyvin Oula jaksoi pinnistellä kohtuu aloillaan. Kiitos jälleen Marille myös Oulan hetkittäisestä viihdyttämisestä.

Alkuun perussarjaa ja toisena harjoitteena perussarjaa vikan hypyn pidennyksellä (mikähän tämän korrekti nimi olikaan?). Toisessa harjoitteessa hypyn etäisyyttä ja korkeutta voidaan säätää eli sopii oikein hyvin PK-hypyn treenaamiseen.

Nemppa teki musta hypyt hienosti. Perussarjaa tehtiin 5 toistoa, toista sarjaa 3, tauoilla totta kai. Tosi kiva, kun päästiin lopultakin aloittamaan nää hyppytreenit! Jospa näillä saatais sitä metrisen ylitystavoitetta taas lähemmäksi.

Lopuksi tein vielä tunnarin. Nyt kisamainen ympyrä viidellä palikalla. "Hajupoluksi" kapuloiden eteen muutama nakki. Ei mitään ongelmaa oman haistelussa! Ilmeisesti teemme sitten vähän normimpaa tunnaria, mutta niin, että teen eka itse ja myöhemmin joku toinen tekee. Nemolle toisen viemänä tunnari on ilmeisesti ihan eri liike, jotenkin sotkee ajatuksensa tässä.

Paluumatka mentiin pidemmän kaavan mukaan, haettiin isi töistä Riihimäeltä eli koitin saada Oulan nukahtamaan päikkäreille. Nukuttaminen olikin sitten melkoinen projekti, mutta sain haettua Mustista ja Mirristä Nempalle Rukan töppöset suojaamaan tassuja. Seuraava projekti onkin varmaan totuttaa Nemo niitä käyttämään. Siinä onkin projekti. Kaupassa Nemo ontui sen oloisesti, että vähintään oli tassu poikki :). Himppa herkkis koira!

Kevään korkkaus

Jankk:ssa treenaillaan kevät Veeran ryhmässä. Ensimmäisellä treenikerralla oltiin Veeran kanssa kahdestaan, kun kolmas koirakko oli pois. Koiria on ryhmässä vain kolme, joten treeniaikaa pitäisi olla ruhtinaallisesti.

Alkuun päivitin Veeralle, missä mennään. Tähän menikin 15 minuuttia. Tuntuu, että mitä enemmän treenataan voittajaa, sen enemmän meillä on ongelmakohtia. Ja liikkeitä, jotka eivät meinaa edistyä. Kaukkareissa sentään ollaan edistytty. Nemppa alkaa jo hogata ennen tosi vaikean ylös-maahan-ylös -vaihdon niin, että liikuttaa enää vasenta takajalkaa. Kannattaa jotain sentään jankuttaa :). Nyt maahan-istu on aika unohtunut. Viimeksi tänä aamuna oli, että "mikäs se tällainen vaihdos on?". No, pitääpä livauttaa varmaa vanhaakin enemmän mukaan soppaan.

Veeran kanssa pohdittiin kisapalkkausta ja alkurutiineja. Nemo nostaa nykyisin jo kivasti virettä alussa ilman lelua hyppimällä vasten yms. Kuitenkin herkästi häippää omille teilleen hasitelemaan tai jää jotain möllöttämään. Tähän olen koittanut puuttua, mutta pyysin Veeraa miettimään tähän jonkun treenin.

Nempalle alkuun.kolme helppoa liikettä kisamaisesti putkeen: tasamaanouto, liikkeestä istuminen ja ruutu sivulletuloon asti. Tekeminen oikein kivaa ja hyvin innostui välipakkauksesta. Pitäisi vaan muistaa, että "jess" = lelu. Tähän sosiaaliseen palkkaan joku muu kehu. Samoin apuja kaivataan vielä "viereen" sivulletuloon. Vanhasta kaavasta kiertää takaa, kun tehdään koko liike. Ruudun sivulletulosta seuraaminen ja pysähdys ihan ekstramaininnan arvoisia, ainakin minusta.

Toiselle kiekalle otettiin sitten "luulot ja korvavaikut" -pois treeniä. Nemo laitettiin pitkään kolmen hihnan liinaan ja Veera heitteli kentälle leluja, kapuloita ja nameja. Nemo oli heti sinkoamassa lelulle, kunnes karjaisin "EI MENE!", minkä jälkeen jähmettyi ihan täysin. Lähdin kävelemään ja alta aikayksikon Nemo oli seuraamassa sivulla. Meni nopeasti jakeluun, että lelut ja namit on "ei ei", ja multa saa sen parhaan palkan.

Sen sijaan kentän haisteluun kielto ei meinannut tehota, tähän vielä tiukempaa otetta. Nemo on pehmeä koira, mutta perusluonteeltaan melko luupää. Miellyttämisenhalua ei hirveästi ole ja välillä Nempan kanssa saa käydäkin vähän köydenvetoa siitä, kumpi meillä määrää.

Lopuksi tehtiin hyppynouto metallilla ja luoksetulo mallia vauhti.

Huomenna jatketaan tokovalmennuksen merkeissä. Keskiviikolle olisi luvassa hyppytekniikkaa. Himppa jännittää ottaa Oula ensimmäistä kertaa koiratreeneihin mukaan. Saa nähdä, miten menee.