Nempan kanssa ollaan tehty vähän vähemmän treenailuja työkiireiden takia. Lomalla käytiin pari kertaa treenailemassa pikkujuttuja ja eilen käytiin Rhondan ja Riitta-Liisan kanssa treeneilemassa tokoa ja lenkkeilemässä. Tein Nemolle vähän seuruuta intona eli ihan lyhyttä pätkää palkalla. Olen lopultakin löytänyt vinkulelun, joka ei mene parin treenin aikana rikki! Siitä on vielä kiva taistellakin eli kiva lelu on Nemonkin mielestä.
Eilen tehtiin vielä noutoa, merkille menoa, ohjattua noutoa (oikea), luoksetuloa suoraan ja stoppina. Stoppauksissa Nemolla ei näytä olevan mitään ongelmaa, tosi kivasti stoppaa heti kun huudan "seis". Käytin stopeissa eri käskyä "tänne", tätä pitää koittaa ajaa sisään.
Suorassa luoksetulossa saadaan kentällä ihan hyviä suorituksia, mutta ongelma on, että sama "tule" lipsahtaa lenkeilläkin ja silloin olen pari kertaa unohtanut ottaa suoraan eteen. Ei siis tarvitse ihmetellä, miksi Nemo on luoksetulossa sekaisin kuin käkikello. Olisi ehkä tokoon pitänyt ottaa joku ihan oma tokokäsky esim. "hit", jotta ei olisi mennyt sekaisin lenkkiluoksetulojen kanssa. Olen tosin lenkeilläkin tehnyt ihan tokona luoksetuloja ja tokoluoksetulo on myös meidän viestitreeneissä eli juoksutuksessa. Pitäisi tehdä tästäkin mustavalkoista eli kaikki luoksetulot eteen, jos käsky on "tule".
Nemppa selvästi nautti lenkkeilystä Rhondan kanssa, kun sai juosta vapaana. Aika usein meni kyllä joukon kärjessä, Rhonda jäi taakse. Välillä Nemo sitten taas koitti innostaa Rhondaa leikkimään ja riehumaan, välillä ei välittänyt siitä mitään. Selvästi kuitenkin tykkäsi, kun lenkillä oli kaveri mukana.
Eilen käytiin luontoretkellä Lopen suunnilla ja kierrettiin Iso-Melkutin niminen järvi. Oli aika hieno paikka. Kaikki lenkit, jotka kiertävät järviä, ovat kyllä mukavia. Paisteltiin makkaraa ja Nemo sai etsiä nakin ja lihapullan paloja aikansa kuluksi. Nemolle pitäisi muistaa näille päiväreissuille ottaa mukaan jotain kovaa tai kauan aikaa vievää ruokaa, koska Nemo ei malta olla yhtään aloillaan, jos tehdään metsässä ruokaa. Pian sillä on joku keppi suussa tai se pööpöilee omiaan. Hassua oli, että heti kun päästiin kodalle, jossa tehtiin meille vähän ruokaa, Nemo hyppäsi katolle ja oli jo kipittämässä sitä puolessa välissä ennen kuin tajusin, missä se on ja käskin alas. No, kai se kota vähän A-esteeltä näytti :).
Retkeilyä kertyi kolme ja puoli tuntia ja reissun jälkeen Nemo meni onneksi nukkumaan eikä alkanut vaatia leikkiä ja huomiota. Joskus on tosi ärsyttävää, kun Nemon kanssa käy pitkän lenkin ja ajattelee, että nyt saan tehdä hommia rauhassa, niin Nemo tunkee lelua ja päätä syliin, että "huomaa minut" tai "leiki mun kanssa". Eipä taida pitkät lenkit kovin paljon poitsua väsyttää. Aina paremmin väsyttämiseen toimii kunnon päänuppitreeni - sen jälkeen Nemo simahtaa ihan samantien.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti