Itse näyttely oli ohi ihan hujauksessa. Tuomari oli todella nopea, vilkaisi koirat nopeasti läpi, juoksutti ympäri ja edestakaisin kerran ja kopeloi lähes sipaisten selkää. Tuomarista muodostui nopeasti aika hutilomainen vaikutelma. En tykännyt tavasta jolla arvioi koiria olleenkaan. Vielä vähemmän tykkäsen tuomarista sen jälkeen, kun antoi meille EH:n ja arvostelun, jossa ei ollut mitään positiivista. Todella suppea lähes kolmen lauseen mittainen arvostelu. Nemo ei ollut alussa oikein hallinnassa, oli vaikea seisottaa ja juoksuttaa nätisti. Emme kuitenkaan tälle tuomarille enää mene. Tuomari oli Milivoje Urosevic Serbiasta.
Muillakin Maccabee-koirille meni vaihtelevasti. Osasta tuomari tykkäsi, osalle jakeli aika surutta EH:ta. SA:n saaminen oli tänään tiukassa, taisi antaa ainoastaan luokkansa parhaille. Nemo oli siis lopuksi avoimen luokan kolmas, mutta tuo EH harmittaa. Pitää nyt koittaa panostaa siihen näyttelykäyttäytymiseen, jottei ainakaan liikeiden takia tulisi huonompaa arviointia. Vähän paremmin musta Nemo meni sitten jo kasvattajaluokassa eli se alkuhöntsäys on Nemolle aika luontaista. Keskittyy paremmin, kun saa enemmän aikaa kehässä.
Raisiossa treffattiin kaikki Nemon sisarukset, Ella-kasvattaja ja Sylvester-isän kaksi tuoreinta pentua. Päivässä mukavinta olikin vaihtaa kuulumisia sisarusten omistajien kanssa ja syödä yhdessä hyvää ruokaa. Tiinan piha vilisi mustavalkoisia viuhahtelijoita, joten koirillakin oli varmasti kivaa treffata toisiaan. Nemokin pääsi leikkimään siskojensa ja muutaman muun kivan tytön kanssa. Stella-siskon omistaja Anna jeesasi meitä vähän Nemon esittämisessä, mistä varmasti on apua jatkoa ajatellen.
Päivällä osallistuttiin vielä BIS-kasvattajakilpailuun. Mukana kasvattajajoukkueessa olivat Nemon äippä Juni, täti Vida, veli Qiro ja tietty Nemo. Tämä oli ensimmäinen iso kasvattajakilpailu meille, joten siinä mielessä oli tosi mielenkiintoinen tapahtuma. Monta eri rotua oli edustettuina ja osa ryhmistä näytti kyllä ihan yhdestä koirasta kloonatuilta. Nemo oli tässä kehässä taas jo vähän paremmin hallinnassa. Päästiinkin jatkoon ja oltiin lopulta BIS-kasvattajaryhmän kolmansia. Ei siis ollut ihan turha reissu, vaikka henkilökohtaista kunniaa ei meille suotukaan. Päivän merkki kallistui selvästi positiivisen puolelle. Ihan kiva saada kivoja fiiliksiä koiraharrasteista varsinkin nyt, kun mieli on muuten vähän apeana isäni terveydentilan takia. Isäni on toista päivää tehohoidossa ja toivottavasti kunto lähtee pikkuhiljaa parempaa kohti.
Tässä kuitenkin muutama kuva tämän päivän näytelmistä:
Äiti lapsikatraansa keskellä: Siiri, Qiro, Stella, Juni-äiti, Kiira ja Nemo.
Kasvattajaryhmä: Qiro, Vida-täti, Juni-äiti ja Nemo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti