Eilen käytiin treenailemassa Ellan kanssa Hyvinkään metsissä. Ellalla oli pari hyvää maastoa tiedossa ja suunnattiin kauimmaiseen, mutta siellä olikin jo rotikkaporukka tekemässä jälkiä. Mentiin sitten vähän takapakkia isomman tien laitaan ja tehtiin jäljet sinne. Ella teki Nemolle n. 500 m pitkän jäljen, minä tein jäljen Sydneylle etsintäkoetta varten ja Sami polki harkkajäljen Lynille.
Kaikki koirat ajoivat jäljet hyvin. Sydneykin ajoi jälkeä todella hienosti, vaikka alussa lähti seuraamaan tuoretta harhaa. Nemon jälki ei ollut merkattu, vain janalla ja vikalla kepillä merkki. Janalla etenemisestä se ei vieläkään tajua mitään, mutta treenataan tätä.
Jäljen alussa olin taas epävarma Nemosta, kun Ella ei ollut laittanut keppejä ihan alkuun ollenkaan, mutta kun keppejä alkoi nousta, aloin luottaa siihen, että jäljellä ollaan. Ainoastaan yksi kulma, jossa oli kivikkoa oli minulle tosi vaikea. Päästin liinasta irti ja annoin Nemon mennä, kun en tiennyt yhtään, mihin päin ollaan menossa. Nemo nosti vähän matkan päästä kepin eli siellä se jälki sitten meni.
Vikan kepin ohitti ensin, mutta pysähdyin ja Nemo nosti senkin. Kepit jäljeltä 7/8. Ajoi jälkeä mun mielestä välillä vähän poukkoillen, joten koiraa oli välillä vähän vaikeaa lukea. Nyt Nemolla on kuitenkin hyvin kepit ja jälki tasapainossa eli sillä on motivaatiota myös keppien etsimiseen. Heti jäljen alkuun meinattiin saada myös kunnon harhoja, kun ihan jäljen vieressä seisoskeli sienestäjä. Onneksi lähti takaisin tielle eikä tullut Nemon jälkeä sotkemaan.
Nemppa pääsi jäljenajon jälkeen juoksemaan vielä Lynin ja Sydneyn kanssa. Nemosta vanhempi tyttö oli kivempi (Lyn leikki vaan kepeillä). Nemolta kuultiin ihan uusia ääniäkin, kun se rassukka jahtasi Sydneytä kahjona ja vinkui ihan hassusti.
Oli tosi käydä Ellan kanssa treenailemassa ja moikkailla samalla Ellan koiria. Kiitos Ellalle vielä treeniseurasta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti