lauantai 17. marraskuuta 2012

Liesjärven kansallispuistossa

Käytiin seikkailemassa Nemon kanssa jälleen uudessa kansallispuistossa, tällä kertaa Liesjärvellä. Viimeisimmän parin kuukauden aikana ollaan tehty aika monta vastaavaa reissua, että aamulla katsotaan Luontoon.fi -sivustolta uusi kohde ja lähdetty vaan matkaan ilman edes kunnollista maastokarttaa.

Tästä reissusta kehkeytyikin ihan todellinen seikkailu, koska kohdattiin reitillä monia kulkua vaikeuttavia haasteita. Alkuun rämmittiin reilut 3 km Sikomäen parkkialueelta Siltalahteen. Siitä 1,4 km edestakainen reissu Pirttilahteen ja tämän jälkeen pidettiin paussi Siltalahdessa. Paikalle pamahti pariskunta pienen lapsen kanssa ja taas Nemo seurasi poikaa tosi tarkkaan. Nemosta lapset on edelleen tosi ihmeellisiä, niitä pitää kyttäillä ja seurata.

Siltalahdesta rämmittiin ehkä noin 5 km matka Kaksvetisen nuotiopaikalle. Aikaisemmin bongattiin lappu, jossa sanottiin, että tiettyjä reittejä ei ole raivattu vielä viime vuoden myrskyjen tuhoilta. No, sillä meidän reitillä sitä kaatunutta puuta riittikin ja kerran jouduttiin kaivamaan ihan kirves esiin ja hakkaamaan oksia reitiltä pois, että päästiin Nemon kanssa eteenpäin.

Tällä reitillä vastaan tuli myös metsästäjiä ja sen jälkeen olikin sellainen olo, että toivottavasti eivät ammu vahingossa meitä. Kaksvetiselle meni parisataa metriä järkyttävän huonokuntoista pitkospuuta, jonka ohessa riitti kaiken maailman lämpärettä ja suota. Pelkät lenkkarin olivat oikein mainio kenkävalinta. List läts. Nempalla oli kivaa, kun pääsi vaikeissa kohdissa irti ja sai itse tepsutella sieltä, mistä huvitti mennä.

Nuotiopaikalla paisteltiin taas vaihteeksi makkaraa ja Nemo sai Ceasaria ja naudanlihaherkkuja. Melkein samantien tulikin jo ihan pilkkopimeää ja viimeinen pari kilometriä piti rämpiä aivan täydellisessä pimeydessä. Tällä matkalla oli myös ihan hirveitä pitkospuita ja törmättiin kamalaan lämpärealueeseen, jossa hukattiin polkukin. Heiteltiin puita yhden lätäkän yli, että päästiin ylipäätään jatkamaan matkaa. Tässä vaiheessa kengät olivat jo niin märät, että oli jo aivan sama, mihin astui. Onneksi päästiin autolle ilman sen yhtään kaatumista tai muuta tapaturmaa. Nemolle taas hyvä reilun neljän tunnin iltalenkki.

Tämä oli neljäs kansallispuisto, jossa ollaan Nempan kanssa vierailtu. Aiemmin ollaan käyty Leivonmäen, Helvetinjärven ja Oulangan kansallispuistoissa. Pitää ottaa tavoitteeksi käydä vielä lopuissakin kansallispuistoissa seikkailemassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti