Pörhäytettiin Nempan kanssa tänään Tuusulaan katsomaan siskojen luonnetestejä. Nemolle olisi ollut paikka tässä samaisessa testissä, mutta peruin paikan, sillä päätin viedä sen vasta syksymmällä. Ehtii poitsu vielä kehittää luonnettaan ennen testiin osallistumista.
Tosi kiva oli nähdä siskojen testit ja paljon huomasin olevan sekä samankaltaisuuksia että eroavaisuuksia Nemon kanssa. Molemmat siskot esim. nuohosivat maassa selällään ennen testiä, mitä Nemo tekee vain kotona, kun on tosi tosi tylsää. Oli kuitenkin kiva huomata, että molemmat siskot olivat tosi reippaita ja suhtautuivat uusiin juttuihin tosi rennosti ja palautuivat nopeasti.
Uhkaa siskot sietivät hyvin ja molemmat olivat lähinnä sen näköisiä, että "mikä tolle tädille nyt tuli?". Innokkaasti ryhtyivät heti kaveeraamaan uhkatilanteen jälkeen. Pisteitä molemmille parin sadan huitteille eli jopa yllättävänkin kovat pisteet. Nemon olen itse kategoroinut sinne 140-160 pisteen huittelle, joten jännä nähdä aikanaan, miten sitten sujuu ja minkä arvioinnin saa. Toisella siskolla luonnetestin läpimeno jäi kiinni paukuista. Nemollekaan ei olisi pahitteeksi treenailla laukauksia ennen luonnetestiin vientiä.
Autosta testien jälkeen Nemon ulos otettuani huomasin, että oli vähän hämillään ja sen oloinen, että oli pikkaisen kerännyt painetta laukauksista. Käyttelin rauhassa tarpeilla ja sitten olikin jo unohtanut koko jutun. Parastahan oli, että autojen luona oli kasvattaja Ella, jonka syliin oli ehdottomasti päästävä!
Käytiin testien jälkeen Ellan pihalla ja takametsässä juoksuttamassa Nemoa ja Siiriä. Nemo oli ihan liekeissä, kun sai juoksuseuraa. Ei hirveästi koittanut hypätä selkään, mutta kuono oli vähän väliä hännän alla. Kahvittelun ajaksi otin Nemon Siirin kaveriksi Ellan kämppään sisälle aidan taakse ja tietysti poitsu meni ihan sekaisin nartuista (etenkin eräästä, jolla oli juuri ollut juoksut). Lopulta kävikin niin, että kun tämä ihana juoksunarttu oli Ellan paijattavana, Nemolla meni hermot ja hyppäsi aidan yli ja arkun kannen kautta nartun luo. Enpä ole ikinä aiemmin kuullut Nemon pitävän yllä sellaista ulinaa ja harmituspuhinaa kuin tänään. Mutta poika se on siinä kuin muutkin, ihanalta tuoksuvat nartut vievät aivot mennessään.
Oli tosi kiva treffailla Nempan siskoja ja heidän omistajiaan sekä Ellaa taas pitkästä aikaa! Mukavaa oli myös nähdä Ellan toisesta pentueesta yhden nartun suoritus, kovin erilaisia keskenään olivat kaikki kolme suoritusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti