Mieleenpalautusta

Kevään ensimmäiset tokotreenit ulkona! Meidän lempparikenttä on vihdoinkin sulanut ja kuiva, ja niinpä käytiin Nempan kanssa palauttelemassa mieleen ruutua ja ohjattua noutoa.

Alkuun tein pelkkää merkkitreeniä ja sen jälkeen pelkkää ruutua. Ruudussa kosketusalustoina olleita sinisiä kankaanpaloja ei löytynyt mistään, joten otin mukaan pienen purkin kannen. Kansissa on vaan se huono puoli, että kun tuulee, ne lentävät tiehensä. Yhdellä lähetyksellä Nemo saalistikin purkkikanttaan ympäri kenttää: "Tuolla se menee, siihen pitää koskea!".

Parilla lähetyksellä alkoi ruutu palautua hyvin mieleen. Jos meni vähän vinoon, korjasi "ruutuun"-käskyllä eli laittoi jomman kumman tassun kannen päälle ja näin siis melko keskellä ruutua. Nemo ei häiriintynyt edes taustalla käydystä näytelmästä, jossa ukkofasaani jahtasi naarasfasaania. Näkeeköhän missään muualla niin paljon fasaaneja päivittäin kuin meidän kämpän liepeillä? Outo päivä on sellainen, jos ei yhtään fasaania tule vastaan.

Tein myös ohjattua noutoa. Tästä on jo monen monta kuukautta, kun ollaan viimeksi treenattu. Vein merkille nakin kanssa ja lähetin oikealle. Kolmellakaan toistolla ei vielä ihan palautunut, että piti juosta suoraan kapulalle eikä tehdä mutkaa välissä. No, tätä treenaillaan nyt enemmän, joten varmaan tämäkin palautuu. Tein noudot vain kahdella kapulalla. Noutojen luovutuksia pitää treenailla vauhtina, kun meinaa pureskella kapulaa tulomatkalla. Tein jo tänään pari pitotreeniä.

Loppuun vähän lähestyvät BH-kokeen pohjatreeniä eli lyhyttä seuruupätkää käännöksillä ja nopeudenvaihdoilla.

Loppuun vielä vähän askelsiirtymiä sivulla. Aika hyvin osaa jo liikkua oikealle ja vasemmalle ja taaksekin ollaan saatu jo ihan kohtalaisia siirtymiä. Näihinkin pitää treenata vielä varmuutta ja virettä.

Kivaa, kun voi lähteä taas treenaamaan juuri silloin kun huvittaa! Ulkotreeneille on nyt ihan huippuolosuhteet. Tosi kiva oli pitkästä aikaa tehdä juttuja, jotka Nemosta on superkivoja (=ruutu). Tänään oli taas vire kohdillaan ja oli valmis tekemään nakinpalasta mitä vaan.

Viikonloppu vierähtää myös koirajuttujen parissa. Huomenna alkaa tottiskurssi, joka kestää alkusyksyyn asti. Lauantaina mennään Hyvinkään ryhmikseen ja sunnuntaina jatketaan tottisteluja pk-koulutuksen merkeissä.

Vappuna oli sitten se suuri koitospäivä, jota olen jännännyt siitä lähtien, kun päätin että sinne joskus Nemon kanssa mennään. Toivottavasti se BH-koe menisi hyvin. Vaikka nyt ei menisi läpikään, on kuitenkin hyvää kokemusta ja samalla paljastuu, mitkä jutut vaativat vielä hiomista ennen mahdollista uusintayritystä.