Mielenkiintoista oli se, että vaikka joka paikassa sanottiin, että eläinten tuonti Norjaan on tarkkaan valvottua, ei kukaan tullissa ollut yhtään kiinnostunut meistä eikä varsinkaan Nemosta. Kaikki oli kuitenkin kunnossa, joten mitään ongelmaa ei olisi pitänyt siltä osalta tullakaan vastaan.Dovrefjell-Sundalsfjellan kansallispuisto on siitä erikoinen, että siellä elää luontaisesti myskihärkiä. Kävimmekin näitä elukoita pienellä vaelluksella etsiskelemässä ja yllätykseksemme tapasimme yhden yksilön aivan polun vierestä ruokailemasta. Tilanne oli aika jännittävä koiran kanssa, koska ohjetauluissa korostettiin, että koiran kanssa myskihärkään on syytä pitää n. 200 metrin turvaväli. Nemon ja myskihärän välissä oli vajaa 50 m, koska elukka oli pakko ohittaa polkua pitkin. Onneksi härkä oli lunkki tapaus, joka ei paljon turisteista - niistä nelijalkaisistakaan - välittänyt. Huikeaa oli nähdä luonnossa myskihärkä, jollaisia olen aiemmin nähnyt vain luontodokumenteissa.
Nempasta kehkeytyi matkan aikana jo kunnon camping-collie. Nukkui jokaisen yhdeksästä telttayöstä siivosti pää milloin minnekin rinkan tai paidan alle tungettuna. Reissun aikana pääsimme valloittamaan monia korkeita paikkoja, kuten melkein kokonaisuudessaan Norjan toiseksi korkeimmaan Glittertinden vuoren, jonka korkein kohta on yli 2400 metrissä. Vuoria ja jos jonkinmoista mäennyppylää tuli kyllä kiivettyä ylös melkein kyllästymiseen asti.
Ruotsin puolella viivyimme viikon Åressa, josta olimme varanneet loma-asunnon viikoksi. Nemo kotiutui tähänkin paikkaan hyvin. Suosikkinukkumapaikat löytyivät nopeasti vierasvessan lattialta sekä kuivauskaapista. Yhtenä aamuna Nemppa pääsi treenailemaan agiesteitä ja monena aamuna odotti aamu-uinti. Vähän lomakivaa poitsullekin!
Kaiken kaikkiaan koko matkamme pariin otteeseen Ruotsin halki sekä Norjan läpi Oslosta Trondheimiin sujui todella hyvin ilman mitään ongelmia. Ei edes eksytty kertaakaan, vaikka kovin kummoisia etukäteisvalmisteluja ei oltukaan laadittu. Laivamatkatkin sujuivat kohtuullisen hyvin siihen nähden, etteivät laivat ole koirille kovin mieluisia paikkoja. Paljon uusia kokemuksia saimme kuitenkin roppakaupalla. Hieno reissu, joka oli helppo tehdä myös koiran kanssa. Pidemmät vaellukset koiran kanssa Norjassa olisivat vaatineet jo parempaa valmistelua, koska Norjan maastot ovat hyvin kivisiä ja korkeuseroja on paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti