Tokoa Piikkiössä

Nemppa pääsi sateeseen tokottelemaan Leena Välimäen tokokoulutuksessa. Koulutuksen alkuun tehtiin ryhmätreenejä, joissa kierrettiin kolmen hengen ryhmissä eri pisteissä: kaukkarit, zeta ja seuraaminen.

Kaukkareita olen mietiskellyt, että miten saataisiin treeniä kehitettyä. Ongelmana ovat ne takajalat ja se, että jos toista pitää paikoillaan, siirtelee toista. Jumppailin Nemon kanssa lähietäisyydeltä. Käsimerkit pitäisi saada selvemmin treeneihin mukaan eli pitäisi päästä koiran sivulta enemmän eteen. Leena ehdotti, että treenataan ihan läheltä ja jätetään nakki Nemon sivulle, ja saa sen palkaksi aina siirtymästä. Pelkällä namittamisella on tosiaan se vaara, ettei Nemo ajattele mitä tekee, vaan menee vaan nakin perässä. Pitäisi saada enemmän ajatusta peliin.

Kaukkarit ovat ehkä vähän etupainoisia. Takajaloille pitäisi saada enemmän painoa ja Nemo pitäisi saada tietosemmaksi takajaloistaan. Joku ehdotti matonkaistaletta, jolla treenataan tai tyynyä, jolla joutuu vähän tasapainoilemaan. Yhden jalan pito näytti nimittäin paikoin vähän siltä, että paino ei ole jaloilla tasaisesti (toisen pitää paikoillaan, toista siirtelee). Molempia jalkoja pitäisi pitää paikoillaan, mutta se nyt on käytännössä mahdotonta ja muutenkin vähän hankalaa. Pitää koittaa vaan treenailla ja vahvistaa takajalkojen käyttöä ja pitoa.

Muutamalta Tending-koiralta nähtiin tänään todella säpäköitä kaukkareita. Veikkaanpa, että sellaisia me ei edes lähdetä tavoittelemaan. Pääasia, että saadaan hyvä ja varma liike, josta Nemokin tykkäisi.

Zetassa tein lähinnä vain stoppeja eri malleilla, eniten seisomista. Siinä oli ainakin eilisen perusteella eniten hiottavaa. Näihin avuksi lelun heitto taakse samaan aikaan käskyn kanssa. Nemo kyllä sekoili stopeissa ihan huolella jostain syystä, joten mikään ihmeellinen fiilis ei stopeista ei jäänyt.

Seuruussa tehtiin alkuun meidän hetsausaloitusta, joka Leenankin mukaan sopii Nemolle hyvin. Sitten tehtiin vähän siirtymiä, ne menivät ihan mukavasti. Edelleen pitää muistaa oma rintamasuunta ja namin paikka. Meinaa välillä olla liian edessä ja Nemo tulee siksi vinoon.

Väliin tehtiin paikkamakuu. Siinä nyt ei suurempia ongelmia, hyvin pysyi asennossaan.

Lounaan jälkeen jatkettiin omilla ongelmilla. Otin Nemolle tunnaria. Ongelmina ovat olleet epävarmuus koiralla ja ohjaajan epävarmuus, miten edetään. Tehtiin ensin yksi oma lähietäisyydeltä, ja toi oikean. Sen jälkeen otettiin reilusti lisää matkaa ja mukaan lauta, jossa väärät kiinni. Lähetys kapuloille oli hyvä, Nemo ravasi reippaasti, haisteli hyvin ja toi oman. Sen jälkeen kokeiltiin taas irtokapuloita, joista otti vain jonkin ja toi väärän. Sen jälkeen taas paluu laudalle ja toi oman.

Näissä muutoksina pitää nyt tehdä enemmän välimatkalla sekä helpotettuna laudalla. Onnistuneen jälkeen voi kokeilla taas irtona, mutta jos menee pieleen, helpotetaan lautaan tai esim. puutarhaverkkoviritelmään (väärät verkon takana). Väärän nostamiseen ei pidä reagoida mitenkään negatiivisesti, mutta oman tuonnista hirveä kehu. Muutoksena myös se, että en kehu Nemoa, kun se nostaa kapulan vaan vasta sitten kun se tuo sen eteen.

Uutena opin sen, että siirtymä vieraisiin hajuihin kannattaa tehdä vaiheittain eli esim. edellisenä päivänä hajustetut kapulat tämän päivän treeniin jne. Tunnari oli kuitenkin sinänsä ihan hyvällä mallilla eikä Leenan mukaan vaadi enää suuria, ennen kuin olisi valmis liike.

Päivän aikana tuli niin paljon kaikenlaista treenivinkkiä ja ideaa, että varmaan puolet meni ohi. Muidenkin ongelmista oppi paljon ja osa oli samojakin kuin meillä. Meidänkin pitäisi treenata paljon enemmän kehääntuloa ja liikkeiden välejä. Samoin seuruuseen voisi tehdä enemmän pieniä lyhyitä pätkiä, joissa paljon käännöksiä. Joku ehdotti esim. 2 min treeniä, jonka aikana treenataan koko ajan pieniä kivoja pätkiä.

Loppuun tehtiin vielä kivana loppujuttuna luoksetulo häiriökujan läpi sekä ruutu. Sain Nemon tulemaan vauhdilla läpi häiriöistä, mutta jälkikäteen meni tutkimaan naista, jolla oli vinkusiili. Kujassa oli lelua, namia, käskyjä, noutokapulaa ja ties mitä. Ruudussa vähän kankeutta. Haki ekalla kerralla kosketusalustansa, toisella sitten jo ihan hyvä ruutu.

Näillä vinkeillä jatketaan treenailua ja toivottavasti taas edistytään joissakin jutuissa pikkuhiljaa.