Torstain tokoa

Sainpas meille taas ohjattua tokotreeniä! Tänään osallistuttiin ekan kerran Mari Kiurun tokokoulutukseen. Kentälle meno laittoi mun ajotaidot taas uuteen testiin, koska loppupätkä kentälle oli todella kapeaa hiekkatietä ja itse parkkipaikka olemattoman kokoinen epätasainen hiekkapläntti, jossa jo valmiiksi neljä autoa. Se että sain viimeisenä tulijana ylipäätänsä auton mihinkään parkkeerattua oli jo suoritus!

Alussa kentällä pyörivät nuoremmat koirat, mutta Mari kävi haastattelemassa meiltä ongelmakohtia. Koulutuksessa aion keskittyä nyt niistä pahimpiin: kaukoihin ja tunnariin.

Kaukoja jumpattiin ja katsottiin, miltä ne näyttävät. Jälleen kun on eri kouluttaja, ovat myös vinkit erilaisia - mutta olin näistä ihan samaa mieltä. Tarkoittaa siis sitä, että uusiksi menee!

Kaukkarit pitäisi saada takapainotteisimmiksi. Palkkaan edestä, jolloin pyrkii myös eteenpäin. En ole opettanut Nemolle edes liikkeenä sitä, miten mennään suoraan maahan, niin että paino menee taaksepäin.

Kooste vinkeistä:

         Kaukot

• Käskyttäminen koiran edestä, unohdetaan jalasta pito. Palkataan suoritukset, joissa pysyy paikoillaan.
• Namit pois näkyvistä -> palkka heitetään tai annetaan taskusta.
• Maahanmenon opettaminen suoraan alaspäin. Palkka enemmän leuan alle.
• Maasta istuminen varmaa osaamista. Ei tarvitse apuja.
• Seisomasta istumisesta oma treenattava liikkeensä. Vaihdetaan käsky ja treenataan omana kokonaisuutenaan.
• Maasta seisomisessa palkka heitetään Nemon etutassujen alle, selvästi taaksepäin suuntautuvasti -> Nemon ei pidä pyrkiä kurkottamaan eteenpäin. Tärkeää sanoa "hyvä" ja heittää nakki mahd. ripeästi, ettei ehdi liikkua.
• Maahan selvä viiva, josta liikkumista tarkkaillaan. Tässä pitäisi olla joku sivustakatsoja, koska itse en välttämättä näe liikkuuko.

Kaukkareissa kokeiltiin maasta seisomaan nousussa laittaa nami nemon rinnan alle, mutta tämä ahdisti Nemoa suuresti. Palkattaessa väisti nakin päältä pois. Parempi on siis palkkaus heittämällä tassujen väliin.

        Tunnari

• Kun Nemo nostaa väärän, mennään vastaan ja otetaan kapula. Erotetaan selvästi liikkeellä, milloin toimii oikein. Muutoin ei mitään torumista yms. negatiivista ennen uutta lähetystä.
• Paikan vaihto joka kerta harjoituksen jälkeen, maahan jää hajua, mikä sotkee haistelua.
• Oman kapulan vaihto joka treenin jälkeen.

Kokeissa voi nykyään olla kuulemma myös niin, että liikkuri voi merkata kapulan ennen antoa ohjaajalle eli haisteltava kapula ei olekaan täysin steriili. Enpä ole ennen kuullut. Nempan kanssa meinasin tehdä myös sitä lautatreeniä oheen.

Kauhian vaikeaa treenata, kun koko ajan on epävarma siitä, miten liikkeitä pitäisi opettaa. Koitetaan kuitenkin aina imeä uutta tietoa ja miettiä, mikä meille voisi toimia. Omaa epävarmuutta lisää sekin, että Nemo meinaa ahdistua joistakin treeneistä helposti, jolloin pitäisi löytää ne tavat opettaa, joilla se ei ahdistuisi ja liikkeestä tulisi kiva ja toimiva. Haasteita riittää!