Mun suunnitelma tälle päivälle oli seuraava: pidän koiraa nälässä, niin on sitten ruokahalua metsässä. Mutta mitä keksii Nemo? Varastaa pöydältä välipalaksi Dentastix-paketin ja ahmii viisi tikkua omin luvin.
Nälkää riitti tästä huolimatta kuitenkin metsässäkin. Esineruutuun mentiin neljänsinä. Ihan normiruutu, jossa esineitä taas takana. Jostain syystä ei ollut vireet taas päällä ja Nemo dippaili ja haahuili ruudussa, erityisesti vasemmassa reunassa, merkkasi hajun keskeltä ja hiippaili ruudusta pihalle.
Lopulta otin Nemon pannasta kiinni ja pyysin yhtä kouluttajaa heiluttamaan meille takaesineen - ja sieltä se eksynyt esine lopulta löytyi! Oli niin hukassa kyllä taas tuo koira. Jatkossa tehdään joku viritys yms. rituaali ennen ruutuun menoa ja väliin pienempiä ruutuja, joissa paljon esineitä. Pitää vahvistaa sitä "jee, ruutu on kivaa!"-ajatusta taas tähän väliin. Innostuu kyllä heti leluleikistä ja vire nousee, joten paljon vaan leikkiä lisää!
Jälki ehti vanheta n. 1,5 tuntia. Kolme kulmaa, pituutta n. 300 m ja tehty täydelliseen ryteikköön. Janalta lähetys meinasi olla hankala, kun en tiennyt, mihin päin lähettää. Eteni poukkoillen, mutta nosti jäljen. Janoja pitäisi treenata itsessään omana treeninä enemmän.
Jäljesti rauhallisesti ja tarkasti, vaikka maasto oli hankalaa. Meikäläinenkin vetäisi taas lipat maastoon. Ekasta kulmasta oikaisi, muut meni paremmin. Keppejä jäljeltä nousi 8/8 eli erittäin tyytyväinen sai olla Nemon työskentelyyn. Hienosti nosti kepin, vaikka olisi itse ollut vähän jäljeltä sivussa. Kepit siis löytyivät, vaikka esineistä ei ollut mitään hajua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti