Paikalla ja palkalla on väliä

Päästiin ensimmäistä kertaa koko ajaksi Jankk:n tokon valmennusryhmän treeneihin. Pari ekaa kertaa jäi välistä vauvauintien takia. En viitsinyt jättää vuoden vikoja uintikertoja väliin, kun olen saanut muutenkin "vuoden lintsariäiti"-palkinnon koulutusten ja talkoiden takia eli varmaan puolet uinneista ollut muualla.


Täräytin tällekin koulutuskerralle ne meidän ongelmaliikkeet: tunnarin, kaukot ja ruudun. Jutustelu Annen kanssa oli erittäin valaisevaa ja alkuun murrettiin treenirutiineja. Tunnareissa on ollut hallissa jotain hämminkiä. Nemo ahdistuu hallissa, tekee tosi vaihtelevasti ja epävarmasti. Olen aina koittanut aloittaa tällä liikkeellä, jotta ajatus olisi "oman" etsinnässä.


Tänään tehtiinkin ensin iloista höntsytreeniä. Ruutua läheltä ja palkka nyt kosketusalustalle. Ideana, että pysyy ruudussa paikoillaan, vaikka Nemppa tämän jo hyvin haltsaa. Sen jälkeen kivaa temputtelua ja sosiaalista palkkaa.


Sitten tunnari. Nyt oma piilossa kartioiden ja lasten palikoiden alla. Sitten yksi väärä. Helppoa, kivaa, varmaa onnistumista. Vire oli ihan eri luokkaa ja liike onnistui. Hallissa siis alkeisiin ja omia pikku hiljaa mukaan, kun varmuus kasvaa. Palkkaus itse peruuttaen ja lelu esiin, jotta ei ehtisi jäyskyttää.


Tunnarissa on ollut ongelmana, että osaa muualla, mutta ei hallissa. Anne muistutti, että koirat eivät osaa liikkeitä samalla lailla kaikissa paikoissa. Jos osaa pihalla, ei tämä siirry automaattisesti esim. halliin. Hyvä pitää tämäkin taas mielessä.


Tokalla kiekalla tehtiin kaukoja. Näitä on jumpattu aamujumppana ja hyvässä kuosissa alkavat jo olla eli takajalat pysyvät jo vähän paikoillaan. Tehtiin peruuttamalla, nostot seisomaan kauempaa, muutoin vartalo- ja käsiavuin taaksepäin "työntäen". Uutena palkan suunta eli namin heitto taakse, että syytä eteenpäin valumiseen ei olisi. Palkan suunnalla on iso merkitys tässä liikkeessä!


Seuraamiseen katsottiin käännöksiä. Näissä paljon palkkaa käännöksen jälkeen, sihinää yms. jännitettä luovaa, että pysyy terävänä. Nemo osoitti, että ohjaajalla ei ole väliä, kunhan leikkiä saa. Hienosti seurasi Annenkin sivulla!


Tehtiin myös nouto ja luoksetuloa. Luoksarissa pitää tehdä pelkkää suoraa intoluoksetuloa, jotta edelleen vauhti vahvistuisi!


Anne vinkkasi myös vireongelmiin kokeessa jonkin vireennostosanan opettamisen. Oppisi yhdistämään sanan hyvään vireeseen ja sosiaaliseen palkkaan. Näitä vireennostosanoja on ehdotettu aiemminkin, mutta en ole taaskaan osannut toteuttaa tätä käytännössä.


Palkkauksessa turvaudun usein liikaa leluun ja namiin. Enemmän pitäisi haastaa koiraa palkkautumaan vain minun kanssa leikkimisestä, tönimisestä yms. ilman lelua. Tänään Nemo oli harvinaisen intopintona ja sain sen hyppimään vasten ja ilakoimaan ilman lelupalkkaakin. Palkalla ja palkkausmetodilla on väliä. Pelkkä lelun odottelu ei välttämättä kanna kokeen loppuun asti vaan väliin pitäisi saada jotain virettä nostavaa.


Kiva oli saada pitkästä aikaa kehuja ja taas kunnon palautusta maanpinnalle. Hyvään koesuoritukseen ei ole oikotietä ja treenaaminen sujuu parhaiten leikin ja ilon kautta.  :)