Valmennusryhmän treenit

Teemana Nemon kanssa Jankk:n valmennusryhmän treeneissä oli rikkoa rutiineja. Voittajaa on tahkottu jo hyvä tovi, ja kuten Matin kanssa viime sunnuntaina todettiin, treenaus on pitkälti hyvin liikekeskeistä.

Näinpä pyysin Annea ja Erjaa avukseni ideoimaan meille ns. kuuntelu-/ratatreenin. Alkuun tehtiin suora luoksetulo ja pysäytykset tuolin kiertona pari kertaa. Siitä ohjaus merkille, jossa kaukoja. Jättö merkille, josta luoksetulo toiselle merkille leluun. Tästä pitkän matkan lähetys ruutuun hypyn kautta. Ruudussa kapula eli takaisin hyppynoutona.

Ja näin se rata sujui:

Alussa lähti kierto-käskystä merkille, josta palasi ja siitä tuolin kierto. Emäntä sähläili vähän pysäytysten ja palkkausten kanssa. Kiertotreenissä pitää kiinnittää huomiota palkkaukseen eli nopeammin lelun heitto selän taakse. Pysäytyksissä Nemo jäi vaanimaan eli näissä pitää olla tarkkana. 

Luoksetulossa meillä on ongelman juuri tuo kyttääminen ja vauhti. Kiertoja pysäytyksillä ollaan tehty paljon samoin kuin kiertoa ja suoraa luoksetuloa. Ollaan tehty hetsattuja luoksetuloja. Metsässä juioksee hurjaa vauhtia mun ja miehen väliä. Vaan kun tehdään kisamaisesti, kaikki vauhti hiipuu ja kyttääminen alkaa... Koitan nyt yhdistää luoksetuloa eri liikkeisiin, jotta saataisiin taas Nemon ajatusmalleja rikottua. Voisi tehdä enemmän myös vetoketjuna ja välissä pysäytyksiä.

Kierron jälkeen ohjaus merkille oikein hieno, mutta mitkä ihmeen kaukot? Merkillä? Ei tässä mitään kaukoja tehdä! Nemo on nähtävästi kontekstisidonnainen koira, ja megavarma maahan-istu-maahan oli nyt megavaikea. Ratatreenissä pitää helpottaa heti, jos ei onnistu, joten menin sitten nostamaan ylös lähempää.

Luoksetulo leuun oli hieno, tosin Nemo lähti omimaan leluaan hanakasti. Pitää vaihtaa lelu nopeammin nakkiin, kun "kiitos"-sana ei toiminut tai olla topakampi käskyn kanssa ilman että vire laskee.

Noutoruutu hypyllä oli ihan superhieno! Erja kävi laittamassa kapulan ruutuun hypyn jälkeen. Paluussa meinasi mennä hypyn ohi, mutta käskyllä tuli hypyn läpi. Tosi kiva uudenlainen treenimuoto, jossa saatiin rutiinit rikki ja paljon kivaa leikkiä ja treeniä ihan huomaamatta.

Toisella kiekalla otin Nemolle ohjatun, tunnaria ja askelsiirtymiä. Aluksi sain noottia siitä, että olen jättänyt merkin treneistä pois sekaantumisen pelossa. Nemo tarjoaa merkkiä niin helposti kaikkeen, kun sitä jauhaa. Annen mielestä meille taas kannattaa merkkiä ottaa eli laittaa koira kuuntelemaan,

Näinpä siis ohjattu (jota ollaan treenattu aktiivisesti reilu vuosi sitten). Alkuun merkille lähetys, josta lähti heti noutoon. Pyysin takaisin, mitä ei kuulemma saisi tehdä ikinä ruudulla eikä ohjatussa. Toisella kerralla vein merkille, siitä hieno vasen. Seuraavalla kerralla jo paljon parempi merkki ja nyt oikea. Vauhti ei ollut ihan megaa, mutta hyvin teki vuoden tauon jälkeen.

Tunnarissa tehtiin edelleen helppoa. Nyt oma Brion puukapuloiden seassa. Heti, kun Nemolle laittaa tunnariin jotain vierasta, käyttää hyvin nenää. Tosin meni epävarmaksi ja haisteli oman kolmesti ennen kuin toi. Pitää vaan muistaa lennättää palkka vasta, kun on tuonut jo pikku matkan. Sama kuin esineruudussa, tarvitsee/odottaa kehua tuodakseen. Eli sama palkkausvika molemmissa. Puree tunnarikapulaa edelleen. Enemmän oman pitoa niin, että itse olen kyykyssä, jotta kapulan asento suussa mahd. takana sekä oman tuontitreeniä.

Askelsiirtymissä treenailtiin merkkien lomassa ja toinen koira häiriönä kentällä. Ongelmana näissä  suoruus eli etenkin vasemmalle liikkuessa jää vinoon, välillä paikka myös turhan edessä. Muuten siirtymät sujuvat ihan hyvin.

Voittaja on kyllä kettumainen luokka, kun koostuu niin monesta pikkuosasesta. Liikkeitä onpaljon, joten vire ja puhtaus korostuvat kokeessa. Näiden liikkeiden kisakuntoon saattaminen on osoittautunut ihan järkyttäväksi ikuisuusprojektiksi. Mutta eipäs se auta kuin treenailla ja koittaa ymmärtää, että varmasti suurin osa meidän ongelmista on minun ihan itse luomiani, turha hirveästi syytellä koiraa.

Treeneistä tarttui myös ideoita muiden treeneistä. Yksi kiva treeni oli ruudun suunnat eli kaksi ruutua kentän päissä, merkki keskellä ja siitä ohjaillaan ruutuun eri suunnista.

Kokeneemmassa porukassa on siinä mielessä hassua treenata, että kokeneemmat vetävät erilaisia treenejä niin luontevasti ja suurella varmuudella. Itse tulee kentälle melko epävarmana siitä, mitä nyt oikeasti pitäisi treenata. Ihan puhtaasti kisa- ja koirakokemuksen puutetta. Varmasti silloin, kun opettaa liikkeitä kolmannelle tai neljännelle koiralle, varmaan osaa jo suunnitella ja ideoida treenit paremmin. Mutta toisaalta näissä treeneissä onkin sitten mahdollista nähdä paljon erilaisia koirakoita ja treenaamista, jolloin itse voi saada ideanpoikasen tai kaksikin.